Miten valmistaudutaan yhdistyksen kokoukseen?

Yhdistyksen kokouksen tulisi olla jäsenten tilaisuus ohjata yhdistyksen toimintaa haluamaansa suuntaan ja päättää sen kaikkein keskeisimmäistä asioista. Jäseniä ei kuitenkaan usein näe yhdistyksen kokouksessa, erityisesti syyskokouksessa, ja hallituksen jäsenet pitävät niitä välttämättömänä pahana. Kokeneelle yhdistystoimijalle yhdistyksen kokoukset ovat monesti viehättävyydessään juurihoidonveroisia. Miten sitten tehdään hyvä yhdistyksen kokous?

Jatka lukemista ”Miten valmistaudutaan yhdistyksen kokoukseen?”

Kaikki ajallaan

Kiireen nimellä kulkeva pikku perkele vaivaa yhdistystoimintaa ja tuottaa sutta ja sekundaa. Liian myöhään ja kiireellä tehty päätös tuottaa ristiriitoja, korjaustarpeita ja pahaa mieltä sivullisillekin. Aktiivinen ote yhdistyksen ajanhallintaan voisi olla vuoden 2015 teema yhdistystoiminnassa.

Jatka lukemista ”Kaikki ajallaan”

Mitä asiakirjoja toiminnantarkastajalle pitää toimittaa?

Useimmilla yhdistyksillä ei ole velvollisuutta valita tilintarkastuslainmukaista tilintarkastajaa toiminnan pienimuotoisuuden vuoksi. Velvollisuuden täyttymisen ehdot löytyvät tilintarkastuslain 4 pykälästä. Joissakin tapauksissa yhdistyksen rahoittajat tai muu lainsäädäntö voi kuitenkin edellyttää tilintarkastusta hyväksytyn tilintarkastajan tai -yhteisön toimesta. Yhdistyslaki kuitenkin säätää (38 a §) myös pienimmille yhdistyksille toiminnantarkastusvelvollisuuden. Toiminnantarkastusinstituution perustaneessa yhdistyslain uudistuksessa annettiin siirtymäsäännöksiä joihin yhdistysten vastuuhenkilöiden on syytä tutustua.

Jatka lukemista ”Mitä asiakirjoja toiminnantarkastajalle pitää toimittaa?”

Yhdistyksen jäsenhallinnon prosessit

Laadin eräälle yhdistykselle jäsenhallinnon prosesseja kuvaavat vuokaaviot uuden jäsenrekisterinhoitajan tueksi. Tämä yhdistys ylläpitää jäsenrekisteriään CiviCRM-järjestelmällä joka on asennettu yhdistyksen Joomla-verkkosivuille. Jäsenmaksulaskutusta hoidetaan Maventan verkkolaskut.fi -palvelulla. Julkaisen nämä kaaviot koska niistä voi olla hyötyä muille yhdistyksissä jäsenrekisteriasioita hoitaville.

Jatka lukemista ”Yhdistyksen jäsenhallinnon prosessit”

CiviCRM – uskomaton työkalu yhdistyksille

Olin toki kuullut CiviCRM:stä aiemmin, mutta en ollut koskaan sitä kokeillut. Reilu vuosi sitten siihen viitattiin keskustelussa erään suurehkon liiton jäsenyhdistysten jäsenrekisterien ylläpidon työkaluista. Tänä keväänä tartuin siihen jouduttuani vastakkain hoitamattoman yhdistyksen jäsenrekisterin kanssa. Nyt kuukauden päivät sen kanssa töitä tehtyäni olen kertakaikkiaan ihastunut: CiviCRM on loistava työkalu keskisuurille ja suurille yhdistyksille ja liitoille.

Jatka lukemista ”CiviCRM – uskomaton työkalu yhdistyksille”

Ajatuksia Kuopion kaupungin kansalaisjärjestötyöstä

Johdanto

Tämän kirjoituksen kirvoitti sen kirjoittamisen päivänä pidetty Kuopion kaupungin seminaari ”Kansalaisjärjestöt 2000-luvulla”. Seminaarissa kuultiin monta puheenvuoroa kaupungin ja sen sidosryhmien yhteistyöstä järjestöjen kanssa ja esiteltiin Kuopion kaupungin kansalaisjärjestöstrategiaa toimeenpanevan työryhmän (KANE) väliraportista tehdyn kyselyn tuloksia ja jatkosuunnitelmia.

Jatka lukemista ”Ajatuksia Kuopion kaupungin kansalaisjärjestötyöstä”

Järjestäytymisen muistilista

Tämä muistilista on kirjoitettu ensisijaisesti yhdistyksen hallituksen järjestäytymiskokousta silmällä pitäen. Se soveltuu parhaiten pienille yhdistyksille, mutta sitä voi soveltaa myös liittoihin, muihin toimielimiin ja yhteisöihin. Listan tavoitteena on muistuttaa asioista joista on syytä sopia toimikauden alussa. Osa asioista tulee suoraan lainsäädännöstä tai yhdistyksen säännöissä voi olla niistä suorat määräykset, mutta listalla on paljon sellaisia menettelytapa-asioita, joista ei yleensä ole määräyksiä olemassa vaan jotka jäävät yhdistyksen autonomian piiriin. Monia asioista on syytä valmistella etukäteen ja muistilistaa onkin hyvä pitää käsillä jo järjestäytymiskokousta suunniteltaessa ja sen listaa laadittaessa. Aina ei ole tarpeen päättää kaikesta mainitusta, mutta perimmäinen tavoite on kannustaa keskustelemaan asioista jotka usein keskustelemattomina tuottavat kitkaa yhdistyksen hallinnossa. Tämän listan lisäksi hallituksen jäsenille on syytä toimittaa etukäteen voimassa oleva yhdistyslaki ja yhdistyksen säännöt ja ohjesäännöt.

Jatka lukemista ”Järjestäytymisen muistilista”

Vuoden kierto yhdistyksessä

Yhdistysten – ja monien muiden organisaatioiden – toiminta on selkeän syklistä. Samat tapahtumat toistuvat kaudesta toiseen suurinpiirtein samoihin aikoihin. Kausi on usein kalenterivuosi, mutta toisten organisaatioiden toimintaa lukuvuosi rytmittää selkeämmin. Vuosikierto – yhden syklin tapahtuminen esittäminen ympyrän kehälle ajankohdan mukaan sijoitettuna – antaa uudelle aktiiville yhdellä silmäyksellä hyvän käsityksen toiminnan luonteesta.

Jatka lukemista ”Vuoden kierto yhdistyksessä”

Ristiriidoista ja niiden välttämisestä yhdistyksessä

Aloitetaanpa tarkastelemalla hiukan ristiriitoja (conflict). Ehkä ristiriitojen tärkein ominaisuus on, että ne ovat ajankuluessa väistämättömiä. Niitä on kuitenkin monenlaisia ja tämän artikkelin tarkoituksena onkin pohdiskella keinoja vain niiden turhien tai haitallisten ristiriitojen välttämiseen. Sivistyneesti keskustellen ja argumentoiden asiasta koetut ristiriidat ovat tärkeä ja luonnollinen osa yhdistystoimintaa. Erimielisyyksiä syntyy ja oppositiotoiminta on sallittua yhdistyksessäkin. Sen sijaan hedelmättömät riidat siitä, mitä tapahtui joskus aiemmin tai aktiivien henkilökohtaisiin ominaisuuksiin puuttuminen ovat vain haitallisia ja siksi niitä olisi hyvä välttää.

Jatka lukemista ”Ristiriidoista ja niiden välttämisestä yhdistyksessä”

Suhteellisen vaalin laskemisesta

Näin syyskokousten aikaan moni tuoreempi yhdistysaktiivi tuskailee yhdistyksen sääntöjen vaalipykälien kanssa. Yhdistyslakihan tarjoaa enemmistövaalia oletusvaalitavaksi yhdistykseen, mutta koska se tuottaa turhan usein sattumatuloksia eikä tarjoa minkäänlaista vähemmistösuojaa ovat monet yhdistyksen sääntöjä kirjoittavat valinneet korvata sen jollakin yhdistylaissa mainituista tai jollakin muulla suhteellisella vaalitavalla. Vaikka enemmistövaali tuottaakin välillä riitoja siitä miten se pitäisi toteuttaa, on se kuitenkin yksinkertaista yhteenlaskua, siinä kun suhteellisissa vaaleissa pitää osata myös kertoa ja jakaa. Tässä artikkelissa on liitteenä pari apuvälinettä suhteellisen vaalin laskemiseen.

Jatka lukemista ”Suhteellisen vaalin laskemisesta”